Ryhmän 5 jäsenet: Krista Kokkonen, Holly Smith, Oskari Noppa, Jemina Mäkisalo

 

Mitä on moraali? Mikä on oikein?

Sanalla “moraali” tarkoitetaan yleisesti käsitystä oikeasta ja väärästä. Jaottelu ei kuitenkaan koskaan ole yksiselitteistä, sillä päätöksen teko tarvitsee aina päättäjän ja koska moraali vaikuttaa jokaiseen, tulee pian vastaan ongelma: kuka määrää mikä on oikein ja mikä väärin?


Yhteisöllinen näkökulma:   
Ihminen muodostaa aluksi oman moraalikäsityksensä perustuen ympäristönsä, esimerkiksi vanhempien käyttäytymiseen ja heidän antamiin sääntöihin. Tämä käsitys hyvästä ja pahasta on siis yhteiskunnan rakentama käyttäytymismalli, jonka tavoitteena on taata toivotunlainen elinympäristö yhteisölle. Koska toivotunlaisen elinympäristön muodostaminen on yhteisölle tärkeää, kuuluu myös moraaliin perustuvien sääntöjen vaaliminen sen oleennaisimpiin tehtäviin. Tavoitteena on opettaa arvot jo pienestä pitäen ja valvoa niiden myöhempää toteutusta esimerkiksi erilaisilla rangasituksilla.

Iltalehti: 12-vuotiasta poikaa epäillään vanhempiensa surmasta
Iltalehti kertoo Yhdysvaltain Coloradossa on vastikään tapahtuneesta murhasta, josta epäillään 12-vuotiasta poikaa. Poika soitti itse poliisille ja kertoi että ainakin kolme ihmistä on ammuttu hänen kotonaan. Viranomaiset löysivät tämän kotoa pojan 51-vuotiaan äidin ja 50-vuotiaan isän kuolleena. Myös kahta perheen lapsista oli ammuttu, mutta he selvisivät hengissä.

Myös yksittäinen moraalisten ohjeiden lähde voi jakautua useampiin osiin. Edellä mainittu uutinen on esimerkki tapauksesta, jossa yhteiskunnan itsensä asettamat moraaliset ohjeet menevät ristiin. Murhaaminen on aina väärin, mutta kyseessä oleva poika ei ole vielä kyllin vanha ymmärtämään täysin tekoaan. Yhteiskunnan ohjeet voivatkin jakautua vielä pienempien yhteisöjen tai jopa yksilöiden erilaisiksi näkemyksiksi.


Uskonnollinen näkökulma:
Myös erilaiset uskonnot ovat omia yhteisöjään ja sisältävät yleensä omat oppinsa oikeasta ja väärästä. Yhteisöllisestä näkökulmasta uskonnot kuitenkin poikkeavat tavallaan perustella omia näkemyksiään. Lakikirja harvoin sisältää perusteluja laille, sillä niitä ei pidetä oleellisena. Yhteisön jäsenet ovat jo yhdessä päättäneet kunkin säännön tarpeellisuudesta, eikä niiden motiiveja tai keksijöitä tarvitse erikseen tuoda esiin. Sen sijaan uskonnoissa nähdään merkitykselliseksi ohjeiden alkuperä ja usein myös syy sekä sen rikkomisesta mahdollisesti koituvat seurakset.

Eri uskonnoilla on eri käsitykset oikeasta ja väärästä. Esimerkiksi kristityt usein kyseenalaistavat muslimi-naisten käyttämiä burkia, sillä ajatellaan ettei ole oikein, että vain naiset joutuvat käyttämään kyseisiä koko vartalon peittäviä kaapuja niin, että vain silmät näkyvät. Mustan kokopitkän kaavun alla on erittäin kuuma, ja on todettu sen alistavan arabi-naisia. Kuitenkin tämä käytäntö kuuluu islamin uskontoon, ja on moraalisesti oikein muslimien näkökulmasta.


Husein Muhammedin blogikirjoitus liittyen muslimeihin eduskunnassa.


Henkilökohtaiset arvot:
Ihmisen kehittyessä ja kasvaessa vanhemmaksi erilaiset ympäristötekijät ja tapahtumat muokkaavat yksilön henkilökohtaista maailmankuvaa ja tapaa nähdä eri asiat ja tapahtumat. Kokemukset muokkaavat mielipiteitä ja arvoja pohjautuen aiempaan näkemykseen. Kyseessä on siis itseään täydentävä kiertokulku, jolla ihminen rakentaa omaa moraalikäsitystään. Henkilökohtaisia käsityksiä voi kehittää myös pohtimalla ja kyseenalaistamalla erilaisia näkökulmia objektiivisesti. Omaan objektiivisen ajattelun taitoon ei pidä silti luottaa liikaa, sillä omalle kohdalle osuva merkittävä tapahtuma voi muuttaa mielipiteen jonka aiemmin perusti saamaansa kokonaiskuvaan aiheesta. Toisaalta tälläinen tapahtuma voi antaa myös hyvän ikkunan näkökulmaan johon ei aiemmin olisi osannut samaistua.

Erityisesti Vapaan tahdon näkökulma tukee ajatusta henkilökohtaisten arvojen rakentamisesta, sillä se perustuu olettamukseen ihmisen valininnanvapaudesta..

Determinismi on näkökulma, jossa kaikkille ihmisen valinnoille ja teoille oletetaan löytyvän syy. Determinismi on siis vapaan tahdon näkökulman vastakohta. Jos tätä näkökulmaa sovelletaan moraaliin, syntyy kysymys voiko valinnoista syyttää ollenkaan niiden tekijää. Jos sääntöjen rikkomiselle on aina joku tekijän omasta valinnasta riippumaton syy, voidaanko tekijää silloin syyttää?

Mikäli jokaiselle teolle on löydettävissä syy, olisi teoriassa mahdollista jäljittää ihmisten toiminta- ja ajatustapoja hyväksi käyttämällä myös aiempia tekoja ja tapahtumia, äärimmilleen venytettynä jopa etsiä vastauksia kaiken alusta seuraamalla syiden ja seurauksien jatkumoa niiden oletettuun lähtökohtaan asti.


Determinismiä tavataan kuitenkin myös jokapäiväisemmissä tilanteissa.
Ilta-Sanomat raportoi tilanteesta jossa mies alkoi käyttäytyä uhkaavasti ja ammuskella pilkkahuutojen vuoksi.


Lakimies tai tuomari pyrkii vertaamaan tilanteessa teon syden ja seurausten suhdetta ja vertaamaan sitä vallitseviin lakeihin. Kyseisessä tapauksessa pilkkahuudot eivät kuitenkaan juridisesta näkökulmasta riitä vähentämään ampumisen vääryyttä. Näkökulmassa, jonka tarkoitus on ehkäistä tietynlaiset, (tässä tapauksessa yhteiskunnalle haitalliset) tapahtumat, on keskityttävä tapauksen sovittamiseen tiettyyn malliin, esimerkiksi lakiin, joka voi sitten toimia ohjeena muille. Lakikikin antaa kuitenkin anteeksi pakkotilanteessa tehdyt rikkeet, kuten väkivallan käytön hätävarjeluna kun muuta vaihtoehtoa itsensä suojaamiseksi ei ole.

Vastaavasti aivotutkija tai biologi näkisi pilkkahuutojen aiheuttaman muutoksen aivotoiminnassa, joka taas automaattisesti aiheuttaa reaktion, ilman varsinaista vapaata tahtoa. Vapaan tahdon puuttumisen todistaminen aivotoimintaan perustuen on kuitenkin hataraa, sillä jokaisen yksilön aivot toimivat eri tavoin, eikä niiden vertailu ole saumatonta. Tämän vuoksi yhtä tapausta tutkimalla on vaikeaa muodostaa tarkkaa yleistä mallia syyn ja seurauksen suhteesta.

Ilta-Sanomat: Pilkkahuudot autosta suututtivat autoilijan




Lopulta moraalikäsitys on kuitenkin kaikkien näiden “sulatusuuni” jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa joko kumoten tai vahvistaen muita käsityksiä. Sen vuoksi jokaisen oma ajattelumalli poikkeaa muiden ajattelumalleista, onhan kyseessä eri ihminen ja eri elämäntarina. Millainen moraalikäsitys on sitten paras? Kysymys on kuin kysyisi mikä elokuva on paras. Yhtä oikeaa vastausta on mahdotonta löytää ja yleensä kannattavinta onkin tyytyä kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivaan kompromissiin.
Muunmuassa turkistarhaus on Suomessa paljon pinnalla ollut kysymys, johon erilaisilla ihmisillä on erilaiset näkökulmat. Esimerkiksi turkistarhaaja näkee tarhauksen ihmisiä työllistävänä rehellisenä ammattina, kun taas eläinaktivisti kiinnittää huomionsa eläinten oikeuksiin.
Alapuolella on YLEllä nähty keskustelu, jossa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara sekä Turkistuottajien yhteiskuntavastuujohtaja Päivi Mononen-Mikkilä keskustelevat turkistarhauksesta ja sitä vastustavista aktivisteista.

Moraalisia kysymyksiä:

- Jos asetan ihmisen robotti-pukuun joka ohjailee hänen liikkeitään, ja ihminen ampuu toisen ihmisen, tekikö ihminen mitään väärin?

- Laiva haaksirikkoutuu, ja veden varassa on kuusi ihmistä. Pelastushelikopteri saapuu paikalle, mutta mukaan mahtuu vain neljä henkilöä. Ketkä neljä seuraavista ihmisistä pitäisi pelastaa ja ketkä kaksi jätettäisiin kuolemaan? Miksi?
1. 23-vuotias nainen, joka opiskelee lääkäriksi
2. 15-vuotias poika, joka on vaikeasti autistinen  
3. 49-vuotias lakimies, jolla on viisi lasta ja vaimo
4. 32-vuotias raskaana oleva nainen
5. 55-vuotias mies, jolla on syöpä, ja hänelle on annettu elinaikaa noin viisi vuotta
6. 92-vuotias nainen, joka on vielä erittäin hyvässä kunnossa ikäänsä nähden.

- Jos pääsee lääkäriksi huijaamalla, mutta pelastaa lääkärinä useita ihmishenkiä, onko toiminut väärin?

Moraali ja väkivalta

Väkivaltaa pidetään oikeassa elämässä rangaistavana tekona, eikä se ole oikein missään tilanteessa. Sitä pelätään ja pyritään välttämään tilanteita joissa väkivalta tulee esille. Silti viihteessä väkivalta on erittäin suosittua. Elokuvat, sarjat ja musiikki kuvaa ja kertoo paljon väkivallasta, ja se viihdyttää ihmisiä. Mutta onko oikein nauttia väkivallasta viihteenä, mutta tosielämässä pitää sitä hyväksymättömänä tekona?

Viihteenä väkivalta on fyysisesti turvallista. Ihminen voi katsella esimerkiksi väkivallalla maustettua elokuvaa ilman sitä pelkoa, että loukkaantuisi itse. Taistelujen ja tappelujen seuraaminen on jännittävää ja kiinnostavaa, joka viehättää ja viihdyttää ihmistä.

Kenties väkivaltaisuus vain kuuluu ihmisluontoon. Ennen asiat ratkaistiin juuri väkivallan avulla, kivikauden heimoissa johtajan paikan sai vahvin henkilö jolla oli voimaa vahingoittaa tai tappaa muut kilpailijat, keskiajan taisteluissa viholliset voitettiin tappalla vastustajat ja vielä nykypäivänäkin sodat ratkaistaan väkivalloin. Väkivalta on ollut kautta aikojen selviytymiskeino. Nykyään kun väkivalta ei enää ole ratkaisu esimerkiksi ruuan saannissa, ihmiset kaipaavat sitä viihteekseen. Siitä seuraakin ongelma, jossa väkivallasta tulee liian viihteellistä. Nuorisoporukka voi aloittaa tappelun vain, koska se on hauskaa. Myös väkivaltaisia pelejä ja ohjelmia on kritisoitu lähiaikoina paljon, sillä ajatellaan nuorison saavan liikaa vaikutteita niistä ja alkavan itsekin käyttäytyä väkivaltaisemmin. Tätä ongelmaa käsittelee Greig Andersonin kirja Kuvista teoiksi: väkivaltapelien vaikutus lapsiin ja nuoriin.


Tabut

Tabulla tarkoitetaan pyhää ja kiellettyä asiaa, josta ei saa puhua tai keskustella. Tällaisia ovat esimerkiksi sukupuoliasioihin liittyvät sanat tai Harry Potter -kirjasarjan hahmo Voldemort, johon viitataan nimellä “Hän jonka nimeä ei mainita”, luoden tästä nimestä tabun. Tabut syntyvät siten, kun jotain asiaa pidetään niin ristiriitaisena yhteisön moraalikäsitysten kanssa ettei sitä sovi tuoda julkisesti esiin.